Revontulihuivi on neulottu valmiiksi. Enää pitäisi päätellä alku ja loppu ja kastella ja pingoittaa. Ylimääräistä aikaa meni, kun yritin neuloa yhden mallikerran enemmän kuin lanka lopulta riitti. Purkaminen oli suhteellisen hidasta, mutta nyt huivi on valmis.

Aloin neuloa Novitan Rose mohairista itselleni liiviä. Saa nähdä minkä näköinen siitä tulee. Takakappaleen pitsiosuus on valmis ja nyt on vuorossa joustinneuleosa. Mutta puikko on hukassa. Olenko itse hukannut vai onko nuori mies käynyt piilottamassa äidin puikon. Siinäpä kysymys.  Lisäksi sain poikki 5,5 puikkoni. Perinteisiä metallipuikkoja ei ole saanut poikki millään, mutta näköjään nämä nykyajan muoviversiot onnistuu poikkaisemaan.

Esikoisen kansallispuku etenee viimein. Liivi on olkasaumoja vaille valmis. Ne jätin tarkoituksella auki, jotta kokoa voi säätää loppuun  saakka. Eilen innostuin ompelemaan vuoripellavakaitaletta (vihdoinkin). Niin pienestä kiinni ja kun ei kotona ehdi tehdä oikein mitään ennen kuin tosi myöhään illalla.

No, yritän muistaa, että kun taloprojekti valmistuu on hyvin aikaa käsitöille. Ainoat kriittiset ovat ne, joiden kohde kasvaa liian nopeasti.